7. marraskuuta 2018

AJATUKSIA INTROVERTTIUDESTA

Kyselin jokin aika sitten, olisitteko kiinnostuneita lukemaan ajatuksiani introverttiudesta, ja moni tuntuikin olevan kiinnostunut aiheesta. Tämä postaus on itseasiassa lojunut luonnoksissani valmiina jo hetken aikaa, mutta vain kuvat ovat puuttuneet! Yllättävän usein käy niin, että joko kuvat tai teksti jää uupumaan, ja sen vuoksi postauksen julkaisu venyy ja venyy.. Tuttua?

PA210020

Moni psykologiaan edes hieman perehtynyt on varmasti kuullut termit introvertti ja ekstrovertti, jotka kuvaavat siis luonteen persoonallisuutta, ja jaottelevat ihmiset karkeasti näihin kahteen ryhmään. Ollaan puhuttu erään ystäväni kanssa usein tästä aiheesta, ja hänkin kirjoitti vasta hiljattain oman näkökulmansa asiaan.

Introvertteja kuvaillaan usein kliseisesti hieman hissukoiksi ja ryhmästä vetäytyviksi pohdiskelijoiksi, jotka viihtyvät enemmän omissa oloissaan, kun taas ekstrovertit puolestaan ahdistuvat yksinolosta ja rakastavat sitä, kun kalenterin jokainen sivu on täynnä ja saa juosta tukka putkella paikasta toiseen. Yleensä ihmisistä löytyy jonkin verran näitä kumpaakin piirrettä, mutta toinen on yleensä se hallitsevampi. Itselläni se on aina ollut selkeästi introverttius, josta ajattelin teille myös tänään kirjoittaa.

PA260010

Lapsena ja nuorena koin usein olevani se hieman ujompi ja hiljaisempi tyttö, ja näin muistan myös muiden miuta luonnehtivan. Kaveripiirini koostui yleensä vain yhden käden sormilla laskettavasta määrästä, ja usein viihdyinkin mieluummin kahdestaan jonkin ystäväni kanssa, kuin isossa porukassa.

Kouluaikoina ahdistuin herkästi jos luokassa oli liikaa ylimääräistä meteliä, enkä silloin pystynyt keskittymään oikein mihinkään. Monesti vetäydyinkin hieman omiin oloihini, mikä näin jälkikäteen ajateltuna on saattanut vaikuttaa siltä etten edes halunnut ketään lähelleni, vaikka niin ei tietenkään ollut. Olin koulussa usein se tunnollinen oppilas, joka luki kokeisiin ja saikin ihan kiitettäviä arvosanoja. Koin kuitenkin helposti ulkopuolisuuden tunteita, vaikka kavereita löytyikin, ja välillä tuntui etten kuulunut oikein mihinkään ryhmään.

PB030002

Huomaan tänäkin päivänä itsessäni noita samoja piirteitä, mutta olen myös muuttunut kaikkien näiden vuosien aikana. Olen alkanut löytää itsestäni yhä enemmän myös niitä ekstrovertin ominaisuuksia, ja koen olevani huomattavasti sosiaalisempi kuin tuolloin kouluaikoina. Itsevarmuus on lisääntynyt iän myötä, ja välillä on ihan kiva että viikon varrelle on suunniteltu menoa useammalle päivälle. Jo työni itsessään on todella sosiaalista, mutta kiireisten viikkojen jälkeen huomaan kuitenkin kaipaavani sitä ihan omaa aikaa, jolloin saan ladata akkuja kaikessa rauhassa ja olla tekemättä mitään, jos huvittaa.

Tuntuu, että introverttius nähdään usein enemmän negatiivisena asiana, mikä on mielestäni hölmöä. Ihminen kun voi kuitenkin samaan aikaan olla sosiaalisesti lahjakas ja nauttia ihmisten seurasta, vaikka olisikin introverttiuteen taipuvainen. En itse koe olevani mikään hissukka, vaikka en teekään itsestäni suurta numeroa tai viihdy huomion keskipisteenä. Tykkään puuhailla paljon asioita yksikseni, mutta nautin silti säännöllisesti niistä spontaaneistakin ideoista ja omalle epämukavuusalueelle menemisestä, sillä niistä olen oppinut kaikista eniten.

PA260011

Moni on sanonut, että vaikutan myös paljon ikäistäni kypsemmältä, minkä tietenkin otan kohteliaisuutena. En osaa suoraan sanoa mistä se johtuu, mutta luulisin että elämänkokemuksella ja asioihin suhtautumisellani on ollut osuutta asiaan. Tiedän, että olen hyvä juuri näin, eikä miun tarvitse muuttua kenenkään toisen takia. Olen oppinut hyväksymään oman introverttiuteni ja sen, että jos sosiaalinen kuorma meinaa kasvaa liian isoksi, on ihan okei kieltäytyä ylimääräisistä menoista ja ottaa enemmän aikaa itselleen.


Kumpi sinä koet olevasi enemmän, introvertti vai ekstrovertti?



4. marraskuuta 2018

JOULUFIILIKSISSÄ

Marraskuu vierähti käyntiin muutama päivä sitten, ja vaikka ulkona onkin viime päivät vallinnut melkoisen synkkä keli, on joulufiilis hiipinyt mieleeni kuin huomaamatta. Tiedetään - ihmiset jakaantuvat usein siihen kahteen ryhmään, joista toiset alkavat intoilla joulusta jo syyskuussa, ja toisille joulu merkitsee vain niitä muutamaa varsinaista juhlapäivää, ja koko jouluhössötys nostaa lähinnä karvat pystyyn. 

PB030010

Viime vuonna joulu meni täällä vähän niinkuin pakolla ohi. Omassa elämässäni oli tuolloin paljon stressiä, eikä jouluintoilu kiinnostanut suoraan sanottuna pätkääkään. Jouluaattona tosin pääsin hetkellisesti kiinni siihen tunnelmaan, mutta muuten en ihan hirveästi osannut nauttia koko joulun ajasta, vaikka jouluihminen olenkin. Tänä vuonna taas asiat tuntuvat menevän ihan päinvastoin, sillä nyt jo joululaulut soivat päässä ja olen ihan fiiliksissä kaupoissa olevista koriste-esineistä. Eikä täällä ole vielä edes lunta :D

PB030024

Nykyään kuulee sanottavan, että joulu on vuosi vuodelta enemmän kaupallisempi juhla, ja monet ehkä senkin takia ovat siirtyneet syrjään turhan jouluhössötyksen tieltä. Onhan se toki tullut huomattua, mutta itselleni lahjat eivät todellakaan ole joulussa se tärkein asia, vaan ennemminkin läheisten kanssa vietetty aika ja yhdessäolo.

Itse tykkään kyllä antaa lahjoja, ja mielestäni tärkeintä onkin ajatella lahjan saajaa, ja miettiä mistä hän ehkä voisi ilahtua - se voi olla jokin ihan pienikin asia, sillä itse en ainakaan perusta mistään kovin arvokkaista lahjoista, ellei sitten tarkkaa toivetta ole esitetty. Olen myös monena jouluna miettinyt joulupuukeräykseen osallistumista, ja ajattelinkin että ehkä tänä vuonna olisi vihdoin hyvä sauma toteuttaa se. Tulen todella surulliseksi ajatellessani ihmisiä, jotka syystä tai toisesta joutuvat viettämään joulunsa esimerkiksi yksin, tai että jouluna vain riideltäisiin. Toki kaikki eivät edes välitä joulusta niin paljon, mutta itselleni se on ehdottomasti yksi tärkeimmistä juhlapyhistä. 

PB030006
PB030013

Käytiin ystäväni kanssa eilen pyhäinpäivänä tunnelmallisella Pulsan asemalla, jossa joulu näkyi jo hyvinkin selvästi. Koko miljöö on itsessään todella ihana, oli sitten mikä vuodenaika tahansa, mutta varsinkin näin joulua kohden koko paikka henkii hyvin lämmintä ja kotoista tunnelmaa. Kyseisessä vanhassa asemarakennuksessa toimii kahvila sekä sisustuspuoti, jossa myydään kaikkea mahdollista keramiikka-astioista tuoksukynttilöihin. Rakastan tuota paikkaa! 

PB030017
PB030028

Kotiin olen ehtinyt kaivaa jo tunnelmavalot esille, mutta muuten joulu ei vielä meillä kovin paljoa näy. Sain luvan (:D) ottaa joulukuusen esille vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, mikä käy kyllä ihan hyvin. Lukeudun ehkä siihen kastiin, joka tykkää kyllä intoilla joulusta, mutta konkreettisiin tekoihin ryhdyn yleensä vasta joulukuun puolella. Katsotaan, kuinka tänä vuonna käy - pakastimessa oleva piparitaikina ainakin odottaa jo leipomistaan..

PB030020


Ollaanko siellä vielä ehditty fiilistelemään tulevaa joulua, vai onko vielä ihan liian aikaista? 🎅


24. lokakuuta 2018

NYT HYMYILYTTÄÄ...

Syksy alkaa pikkuhiljaa kääntyä siihen suuntaan, josta en niin välitä - päivät lyhenevät entisestään ja puista alkaa karista viimeisimmätkin lehdet pois. En kuitenkaan aio vaipua epätoivoon, vaikka pientä väsymystä onkin ajoittain ollut ilmassa, ja tekisi mieli vain hautautua syvälle peiton sisään. Ajattelinkin sen vuoksi listata teille viime aikaisia ilon aiheitani, joita mahtuu kuitenkin jokaiseen päivääni.

PA170005

I love me -messut, joissa kävin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viime sunnuntain vietimme ystäväni kanssa messuilemassa, ja täytyy sanoa että ihmispaljoudesta huolimatta se oli kyllä erittäin positiivinen kokemus. Muutamat luottotuotteet lähtivät tuolta matkaan, ja sen lisäksi iso kasa erilaisia tuotenäytteitä. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!

Arvonnan voittaminen. Kerrankin kävi tuuri erään Facebook -arvonnan kanssa, ja voitin itselleni sähköhammasharjan, haha :D Olen monesti miettinyt sellaisen ostoa (ja hammaslääkäritkin muistavat aina sitä suositella), joten voitto tuli ihan oikeaan saumaan.

Arjen rutinoituminen. Nyt kun olen ollut kuukauden päivät uudessa työssäni, päivät ja viikot vilisevät ihan silmissä ohitse. Vapaapäivinä voi huoletta ottaa rennosti, eikä tarvitse stressata sitä että jokaiselle päivälle pitäisi keksiä jotain järkevää tekemistä. Alunperin määräaikaiseksi tarkoitettu työsuhteeni muuttui myös vakituiseksi, ja palkkaluokka pomppasi seuraavaan, mikä sai kyllä hymyn nousemaan tämän tytön kasvoille! 

PA150085

Oikeat ystävät ympärillä. Arjen piristys on kahvilahetket hyvän ystävän kanssa, jonka kanssa voi jakaa niin ilot kuin surutkin. Joskus harmittelin sitä, ettei itselläni ole kovinkaan montaa hyvää ystävää ja kadehdin niitä, joilla on ollut nuoresta asti tiivis kaveriporukka, mutta tällä hetkellä koen että näin on juuri hyvä - laatu todellakin korvaa määrän tässäkin asiassa. Janina kirjoitti vasta hiljattain postauksen introverttiudesta, josta itsellänikin olisi paljon ajatuksia jaettavana. Voisinkin jossain vaiheessa kirjoitella postausta aiheesta, jos teitä kiinnostaa?

Loppuvuoden suunnittelu. Mitään kovin ihmeellistä ei tosin ole tiedossa, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulee varmasti pyörähdettyä ennen joulua, ja etenkin Porvoossa olisi ihana käydä nauttimassa joulun tunnelmasta. Odotan myös parisuhdeajan lisääntyvän, sillä mieheni jää taas pian talveksi töistä pois. Myös Halloween ja pikkujoulukausi alkaa kolkutella nurkan takana, ja ajattelin myöskin näin vuoden tauon jälkeen ottaa ripsienpidennykset takaisin, sillä niitä on ajoittain ollut kovakin ikävä! Pieniä asioita, joiden suunnittelusta tulee kuitenkin niin hyvälle tuulelle.


Mukavaa loppuviikkoa sinne! 💙