28. marraskuuta 2018

VIIME VIIKKOJEN HYVÄT JA HUONOT

Pian vaihtuu jo joulukuu, joten ajattelin ennen sitä tulla kertomaan viime viikkojen kuulumisia perinteisten plussien ja miinusten muodossa. Joulufiilis oli vielä muutama viikko sitten suht korkealla, mutta viime aikoina fiilikset sen suhteen ovat taas hieman laskeneet. Joulukuusen ajattelin saan laittaa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, joten eiköhän viimeistään sitten tunnelma ala olla taas asianmukainen :D

PB250024

Plussat

Vihdoin ja viimein tulleet pakkaset, jotka ovat mahdollistaneet myös auringon näyttäytymisen piiitkästä aikaa. Vaikka ulkona onkin kylmä, otan sen mieluummin vastaan kuin synkän ja sateisen sään. Lisäksi pieni lumikerros tuo heti paljon enemmän valoa tänne pimeyden keskelle.

Tosiaan viikonloppuinen Helsingin reissu, jonka aikana näin mm. ystävääni sekä kyläilimme siskoni ja hänen miehensä luona. Kaiken kruunasi maittava hotelliaamiainen, sekä tietenkin yhteinen aika mieheni kanssa.

Hyvät unenlahjat. Tästä mainitsin muistaakseni jo syksymmällä, mutta siis nukun edelleen kuin  tukki, ja unirytmi onkin pysynyt suht hyvänä koko ajan. Toki iltavuoroista aamuvuoroon hyppääminen aiheuttaa hieman enemmän vaikeuksia nousta aamulla sängystä ylös, mutta muuten herään yleensä aamuisinkin levänneenä ja virkeänä. 

Joululahjaostosten aloittaminen. Tykkään antaa lahjoja, ja vaikka ne eivät olekaan se tärkein juttu joulussa, on silti kiva huomata miten lahjan saaja aina ilahtuu muistamisesta. Muutamille ihmisille olen jo joululahjat hankkinut, mutta osa on vielä mietiskelyn alla. En kuitenkaan ota asiasta turhaa stressiä - jouluna yhdessäolo ja tunnelma on kaikista tärkeintä.

Hyvä arkirytmi. Töissä on kiva käydä ja vapaapäiviä on sopivasti, ja juuri nyt tuntuukin että balanssi kaiken suhteen alkaa olla kunnossa. Joskus pysähdyn miettimään mikä tuuri miulla kävikään nykyisen työpaikkani suhteen - ihan yhtä hyvin voisin edelleen olla työttömänä kesän jäljiltä, mutta luotto siihen että asiat järjestyvät, piti taas kerran paikkansa.

PB250037

Miinukset

Flickrin muuttuminen maksulliseksi vuoden alussa. Itselläni on siis kyseisessä kuvapalvelussa tuhansia kuvia, ja tuleva raja on 1000 kuvaa jos aikoo pysyä ilmaisversiossa. Aloinkin kiltisti itse poistelemaan niitä kaikista vanhimpia otoksia, kunnes tajusin että nehän poistuvat samalla myös blogista.. AUTS! Ei kun lisäämään kuvat takaisin vanhempiin postauksiin, ja päätös siirtyä kuitenkin maksulliseen versioon, niin turhauttavaa...

Myymälävarkaus yksin iltavuorossa ollessani. Itse en edes huomannut koko tilannetta, vaan sain toiselta asiakkaalta tiedon asiasta, ja poliisithan siinä oli soitettava paikalle. Onneksi kaikki päättyi lopulta hyvin ja varas saatiin kiinni, ja meiltä lähtenyt tavara tuli myyntikunnossa takaisin. Silti tuo ehkä hieman säikäytti, sillä en ole koskaan aikaisemmin joutunut vastaavaan tilanteeseen. 

Pimeys, jonka takia kameraan ei ole tullut koskettua juuri ollenkaan viime viikkojen aikana. Ehkä myös siksi bloggailukin on jäänyt vähemmälle, kun niitä kuvia ei tosiaan ole, eikä keinovalossa kuvailu ole ollenkaan se oma juttu. 

  Kuivuva iho ja sen epäpuhtaudet. Etenkin kädet kuivuvat näillä pakkaskeleillä ihan silmissä, ja käsirasvatuubia saakin kuljettaa joka paikassa mukana. Viime aikoina olen myös kiinnittänyt huomiota kasvojeni ihmeellisiin epäpuhtauksiin, sillä finnejä on alkanut tipahdella kuin sieniä sateella. En ole koskaan kärsinyt sen suuremmista iho-ongelmista, mutta nyt etenkin leuan ja suun alue tuntuu olevan jatkuvasti pientä näppyä täynnä, ja viikonlopun aikana myös keskelle poskeani pamahti mojova paise. 

Eilen alkanut kurkkukipu ja kylmät väristykset - toivon niin etten tulisi taas kipeäksi, sillä tänä syksynä on jo yksi flunssa podettu.. Täytyy vaan yrittää pitää vastustuskykyä mahdollisimman hyvin yllä, ja juoda paljon inkivääriteetä, niin jospa se tästä menisi pian ohi.

PB250032


Ihanaa loppuviikkoa jokaiselle! 💕


26. marraskuuta 2018

IRTIOTTO ARJESTA

Viime viikot ovat vierineet töiden ja muiden arkiaskareiden parissa niin nopeasti ohitse, että blogikin on viettänyt ihan tahatonta hiljaiseloa jo useamman viikon. Nyt miulla tuli kuitenkin hyvä sauma tulla kirjoittelemaan tänne viime aikaisia kuulumisiani, sillä kohdalleni sattui hieman pidempi vapaaputki, ja aikaa omille jutuille on taas enemmän.

PB250043

Tämä pimeä vuodenaika on kyllä tuonut omat haasteensa varsinkin kuvailujen suhteen, ja oma kamerani onkin pysynyt jo pitkään lähes koskemattomana. Instagramia päivittelen yleensä blogia säännöllisemmin, mutta viime aikoina sekin on hieman hiljentynyt, kun ei vaan ole löytynyt inspistä valokuvaamiseen. Ehkä tämä kuitenkin vielä tästä, sillä täällä on onneksi sadellut jo hieman luntakin!

P1010002

Lauantaina otimme mieheni kanssa pienen irtioton arjesta ja lähdimme viettämään vapaata viikonloppua pariksi yöksi Helsinkiin. Päivät kuluivat kyllä nopeasti ohitse ystäviä ja perheenjäseniä nähden, shoppaillen, hyvin syöden ja vain rentoutuen. Toki tuollaisilla kaupunkilomilla tulee käveltyä ihan hulluna paikasta toiseen, mutta ainakin uni maittoi paremmin kun molemmat päivät tuli oltua liikkeellä lähes koko ajan! Lisäksi sää oli ihanan aurinkoinen, ja joka puolella oli mitä upeampia jouluvaloja, joten fiilis oli kaikin puolin hyvä. 

P1010014
PB250045
P1010010

Hullua ajatella, että jouluun on enää vajaa kuukausi aikaa, ja vuosikin alkaa olla jo loppusuorallaan. Ei tosin ole ensimmäinen kerta kun havahdun tähän nopeaan ajankulkuun, ja tuntuukin että vuosi vuodelta aika menee vaan nopeammin.. Siksi pitäisikin muistaa aina myös siellä arjenkin keskellä olla kiitollinen juuri siitä hetkestä, sillä elämä on oikeasti tässä ja nyt - ei seuraavana viikonloppuna tai ensi kesänä.

***

Mitä sinne kuuluu? 
Onko muilla ollut vaikeuksia viime aikoina bloggaamisen suhteen?


7. marraskuuta 2018

AJATUKSIA INTROVERTTIUDESTA

Kyselin jokin aika sitten, olisitteko kiinnostuneita lukemaan ajatuksiani introverttiudesta, ja moni tuntuikin olevan kiinnostunut aiheesta. Tämä postaus on itseasiassa lojunut luonnoksissani valmiina jo hetken aikaa, mutta vain kuvat ovat puuttuneet! Yllättävän usein käy niin, että joko kuvat tai teksti jää uupumaan, ja sen vuoksi postauksen julkaisu venyy ja venyy.. Tuttua?

PA210020

Moni psykologiaan edes hieman perehtynyt on varmasti kuullut termit introvertti ja ekstrovertti, jotka kuvaavat siis luonteen persoonallisuutta, ja jaottelevat ihmiset karkeasti näihin kahteen ryhmään. Ollaan puhuttu erään ystäväni kanssa usein tästä aiheesta, ja hänkin kirjoitti vasta hiljattain oman näkökulmansa asiaan.

Introvertteja kuvaillaan usein kliseisesti hieman hissukoiksi ja ryhmästä vetäytyviksi pohdiskelijoiksi, jotka viihtyvät enemmän omissa oloissaan, kun taas ekstrovertit puolestaan ahdistuvat yksinolosta ja rakastavat sitä, kun kalenterin jokainen sivu on täynnä ja saa juosta tukka putkella paikasta toiseen. Yleensä ihmisistä löytyy jonkin verran näitä kumpaakin piirrettä, mutta toinen on yleensä se hallitsevampi. Itselläni se on aina ollut selkeästi introverttius, josta ajattelin teille myös tänään kirjoittaa.

PA260010

Lapsena ja nuorena koin usein olevani se hieman ujompi ja hiljaisempi tyttö, ja näin muistan myös muiden miuta luonnehtivan. Kaveripiirini koostui yleensä vain yhden käden sormilla laskettavasta määrästä, ja usein viihdyinkin mieluummin kahdestaan jonkin ystäväni kanssa, kuin isossa porukassa.

Kouluaikoina ahdistuin herkästi jos luokassa oli liikaa ylimääräistä meteliä, enkä silloin pystynyt keskittymään oikein mihinkään. Monesti vetäydyinkin hieman omiin oloihini, mikä näin jälkikäteen ajateltuna on saattanut vaikuttaa siltä etten edes halunnut ketään lähelleni, vaikka niin ei tietenkään ollut. Olin koulussa usein se tunnollinen oppilas, joka luki kokeisiin ja saikin ihan kiitettäviä arvosanoja. Koin kuitenkin helposti ulkopuolisuuden tunteita, vaikka kavereita löytyikin, ja välillä tuntui etten kuulunut oikein mihinkään ryhmään.

PB030002

Huomaan tänäkin päivänä itsessäni noita samoja piirteitä, mutta olen myös muuttunut kaikkien näiden vuosien aikana. Olen alkanut löytää itsestäni yhä enemmän myös niitä ekstrovertin ominaisuuksia, ja koen olevani huomattavasti sosiaalisempi kuin tuolloin kouluaikoina. Itsevarmuus on lisääntynyt iän myötä, ja välillä on ihan kiva että viikon varrelle on suunniteltu menoa useammalle päivälle. Jo työni itsessään on todella sosiaalista, mutta kiireisten viikkojen jälkeen huomaan kuitenkin kaipaavani sitä ihan omaa aikaa, jolloin saan ladata akkuja kaikessa rauhassa ja olla tekemättä mitään, jos huvittaa.

Tuntuu, että introverttius nähdään usein enemmän negatiivisena asiana, mikä on mielestäni hölmöä. Ihminen kun voi kuitenkin samaan aikaan olla sosiaalisesti lahjakas ja nauttia ihmisten seurasta, vaikka olisikin introverttiuteen taipuvainen. En itse koe olevani mikään hissukka, vaikka en teekään itsestäni suurta numeroa tai viihdy huomion keskipisteenä. Tykkään puuhailla paljon asioita yksikseni, mutta nautin silti säännöllisesti niistä spontaaneistakin ideoista ja omalle epämukavuusalueelle menemisestä, sillä niistä olen oppinut kaikista eniten.

PA260011

Moni on sanonut, että vaikutan myös paljon ikäistäni kypsemmältä, minkä tietenkin otan kohteliaisuutena. En osaa suoraan sanoa mistä se johtuu, mutta luulisin että elämänkokemuksella ja asioihin suhtautumisellani on ollut osuutta asiaan. Tiedän, että olen hyvä juuri näin, eikä miun tarvitse muuttua kenenkään toisen takia. Olen oppinut hyväksymään oman introverttiuteni ja sen, että jos sosiaalinen kuorma meinaa kasvaa liian isoksi, on ihan okei kieltäytyä ylimääräisistä menoista ja ottaa enemmän aikaa itselleen.


Kumpi sinä koet olevasi enemmän, introvertti vai ekstrovertti?



4. marraskuuta 2018

JOULUFIILIKSISSÄ

Marraskuu vierähti käyntiin muutama päivä sitten, ja vaikka ulkona onkin viime päivät vallinnut melkoisen synkkä keli, on joulufiilis hiipinyt mieleeni kuin huomaamatta. Tiedetään - ihmiset jakaantuvat usein siihen kahteen ryhmään, joista toiset alkavat intoilla joulusta jo syyskuussa, ja toisille joulu merkitsee vain niitä muutamaa varsinaista juhlapäivää, ja koko jouluhössötys nostaa lähinnä karvat pystyyn. 

PB030010

Viime vuonna joulu meni täällä vähän niinkuin pakolla ohi. Omassa elämässäni oli tuolloin paljon stressiä, eikä jouluintoilu kiinnostanut suoraan sanottuna pätkääkään. Jouluaattona tosin pääsin hetkellisesti kiinni siihen tunnelmaan, mutta muuten en ihan hirveästi osannut nauttia koko joulun ajasta, vaikka jouluihminen olenkin. Tänä vuonna taas asiat tuntuvat menevän ihan päinvastoin, sillä nyt jo joululaulut soivat päässä ja olen ihan fiiliksissä kaupoissa olevista koriste-esineistä. Eikä täällä ole vielä edes lunta :D

PB030024

Nykyään kuulee sanottavan, että joulu on vuosi vuodelta enemmän kaupallisempi juhla, ja monet ehkä senkin takia ovat siirtyneet syrjään turhan jouluhössötyksen tieltä. Onhan se toki tullut huomattua, mutta itselleni lahjat eivät todellakaan ole joulussa se tärkein asia, vaan ennemminkin läheisten kanssa vietetty aika ja yhdessäolo.

Itse tykkään kyllä antaa lahjoja, ja mielestäni tärkeintä onkin ajatella lahjan saajaa, ja miettiä mistä hän ehkä voisi ilahtua - se voi olla jokin ihan pienikin asia, sillä itse en ainakaan perusta mistään kovin arvokkaista lahjoista, ellei sitten tarkkaa toivetta ole esitetty. Olen myös monena jouluna miettinyt joulupuukeräykseen osallistumista, ja ajattelinkin että ehkä tänä vuonna olisi vihdoin hyvä sauma toteuttaa se. Tulen todella surulliseksi ajatellessani ihmisiä, jotka syystä tai toisesta joutuvat viettämään joulunsa esimerkiksi yksin, tai että jouluna vain riideltäisiin. Toki kaikki eivät edes välitä joulusta niin paljon, mutta itselleni se on ehdottomasti yksi tärkeimmistä juhlapyhistä. 

PB030006
PB030013

Käytiin ystäväni kanssa eilen pyhäinpäivänä tunnelmallisella Pulsan asemalla, jossa joulu näkyi jo hyvinkin selvästi. Koko miljöö on itsessään todella ihana, oli sitten mikä vuodenaika tahansa, mutta varsinkin näin joulua kohden koko paikka henkii hyvin lämmintä ja kotoista tunnelmaa. Kyseisessä vanhassa asemarakennuksessa toimii kahvila sekä sisustuspuoti, jossa myydään kaikkea mahdollista keramiikka-astioista tuoksukynttilöihin. Rakastan tuota paikkaa! 

PB030017
PB030028

Kotiin olen ehtinyt kaivaa jo tunnelmavalot esille, mutta muuten joulu ei vielä meillä kovin paljoa näy. Sain luvan (:D) ottaa joulukuusen esille vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, mikä käy kyllä ihan hyvin. Lukeudun ehkä siihen kastiin, joka tykkää kyllä intoilla joulusta, mutta konkreettisiin tekoihin ryhdyn yleensä vasta joulukuun puolella. Katsotaan, kuinka tänä vuonna käy - pakastimessa oleva piparitaikina ainakin odottaa jo leipomistaan..

PB030020


Ollaanko siellä vielä ehditty fiilistelemään tulevaa joulua, vai onko vielä ihan liian aikaista? 🎅